Ajankohtaista

marraskuu 17, 2017

Onnenpekka 20v

Teerenpelin ensimmäinen oma vaalea lager Onnenpekka syntyi 20 vuotta sitten. 270 litran keittoastiasta alkanut Onnenpekan tarina on jatkunut keskeytyksettä kaikki nämä vuodet. Kertakeittomäärä on sen sijaan yli 12-kertaistunut 3200 litraan ja Onnenpekkaa tuotetaan vuodessa lähes 100 000 litraa. Onnenpekka Pils on Teerenpeli Panimon myydyin olut.

Ensimmäisen Onnenpekan alullepanija Pekka Marjamaa muistelee pienpanimon alkuaikoja, jolloin oluenpanemisen taidot opeteltiin kantapään kautta.

– Monen kokeilun kautta saatiin toisinaan ihan onnistuneita valmistuseriä. Pils-tyyppistä raikkautta siihen ei koskaan oikein saatu, vaikka kuinka yritettiin, mutta Onnenpekka Export Lager siitä syntyi. Sloganiksi keksittiin ”Tämän mauttomampaa olutta ei maltaasta saa”. Sehän tuollaisen vaalean oluen ajatus onkin, raikkaus ja keveys. Slogania ei kumma kyllä koskaan otettu käyttöön”, naurahtaa Pekka Marjamaa, joka työskenteli pitkään Teerenpelissä, mutta on sittemmin vaihtanut alaa.

Tänä päivänä Teerenpelin valikoimissa on yli 17 olutta ja 5 siideriä. Panimon laitteet ovat ammattilaisittainkin huipputasoa ja panimon henkilökunta sekä panimomestarit ovat saaneet oppinsa koulun penkiltä. Ammattitaitoa ylläpidetään lisäkoulutuksilla. Onnenpekkaan on kehitystyön tuloksena saatu se oikea Pils-tyyppinen raikkaus, mutta muuten reseptin pohja on tuttu 20 vuoden takaa.

Panimotoiminta on edelleen käsityötä ja Onnenpekka Pils valmistuu perinteitä kunnioittaen Teerenpelin panimomestari Juha Kylä-Kailan valvovan silmän alla uusissa tuotantotiloissa ja uusiutuvalla pellettienergialla.

Onnittelut Onnenpekalle! Lue koko tiedote tästä.

Kuva: Teerenpeli Yhtiöt


marraskuu 11, 2017

Some, digi, jäärä

Some, digi ja jäärä. Mikä ei kuulu joukkoon? Tutkitaanpas.

Osallistuin 10.-11.11.2017 Lahden ammattikorkeakoulun järjestämälle Winnowate-leirille Vierumäellä muiden naisyrittäjien ja LAMKin opiskelijoiden kanssa. Olin varannut perjantain tyhjäksi, joten kerrankin oli aikaa keskittyä yhteen asiaan ja pohtia missä mennään digi- ja someasioissa. Ja voi pojat – leiritys teki hyvää!

Fasilitaattorina toimi innostava Elina Arasola SmartUp Oy:stä. Elinan napakat kysymykset ja lempeät saattamiset asian ytimeen, ajatteluun ja yhdessä tekemiseen olivat leirin parasta antia. Huomasin  jo ensimmäisenä päivänä, että asioiden sanominen ääneen auttaa ajattelussa, saati se, että ympärillä on osaavia ja fiksuja opiskelijoita ja yrittäjiä. Someasioista pureuduimme Facebookiin SomeB:n Karoliina Behmin johdolla. Karoliinan selkeää ja loogisesti etenevää esitystä olisin seurannut vaikka kauemminkin.

Leirin aikana edettiin teoriasta konkreettisiin toimiin. Tuloksena oli mm. useampikin yrityssivu Facebookiin ja käytännön toteutuksia nettisivuille esimerkiksi hakukoneoptimointiin liittyen. Loistavia tuloksia siis. Idonean omat Facebook-sivut on vielä julkaisematta, yhteistyökumppaneiden sivuilla sen sijaan tapahtuu suunnitellusti. Leirin jälkimainingeissa lupaan pitää parempaa huolta nykyisistä kanavistani kuten nettisivuistani ja Linkedinistä ja lupaan pysyä avoimena ja avata yrityksen omat FB-sivutkin, kun tarve ja käyttäjät sitä vaativat. Tässä asiassa huomaan olevani vähän jäärä*. Minua saa tulla käännyttämään ihan koska vain. Onneksi en ole jäärä asiakkailleni, ainakaan en ihan joka kerta. (Ja muuten, asiakkailleni suosittelen Facebookia ja heidän sivujaan myös päivitän suunnitelmallisesti).

Kristallipallo olisi kiva. Sellainen, josta näkee, mihin suuntaan mikäkin asia muuttuu. Ilman sitä on vain etsittävä tietoa, uskallettava ottaa se ensimmäinen askel, tehtävä valintoja ja edettävä suunnitellusti. Ja muutettava suuntaa kesken matkan, jos homma ei toimi. Jääräpäisyyskin kumoutuu järkipuheella. Eihän se sen vaikeampaa ole.

Kuvassa Winnowate-ryhmä 11.11.2017, toisen leiripäivän kotiinlähtöhetkellä – jo täysin digitettyinä.
Kuva: Janette Eerola. 

*Jäärä = vanh. pässi. kuvaannollinen itsepäinen, jäykkäniskainen ihminen. esim. Ukonjäärä. (Lähde: Suomisanakirja

 


marraskuu 5, 2017

Kantaaottavia ajatuksia

Kikka Laitinen nousi otsikoihin lokakuussa Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Ilkka Mattilan ansiokkaan henkilöhaastattelun kautta. Koko sivun jutussa Laitinen kertoo ajatuksiaan kulttuuripolitiikasta, ja vannottaa monipuolisen suomalaisen musiikin tärkeyttä. Jutusta käy myös hyvin ilmi Laitisen pitkä ura ja tienraivauksen merkitys tasa-arvoiseen kohteluun, olipa musiikintekijänä sitten mies tai nainen.

Työn alla on uusi levy Puut, linnut ja taivas jonka rahoitusta kerätään mm. Mesenaatin kautta. Laitinen karttaa humua haluten säilyttää oman äänensä ja ajatuksensa ilman markkinamiesten ohjailua. Lue koko tiedote e-pressin kautta tästä.

www.kikkalaitinen.fi
Linkki joukkorahoituskampanjaan: Mesenaatti.me -sivulle